Työterveyshuolto

Työterveyshuolto on työssä käyvän väestön terveydenhuoltojärjestelmä, jonka keskeinen tehtävä on työntekijöiden työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistäminen.

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät
  • työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla
  • työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset
  • toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työkyvyn edistämisestä
  • neuvonta, ohjaus ja tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä
  • työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen
  • työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus
  • työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta ja kuntoutukseen ohjaaminen.

Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa.


Työnantaja voi sopia palvelun tuottajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista kuten yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluista sekä ikäkausitarkastuksista tai muusta terveydenhoidosta.





11 kysymystä ja vastausta
sairauspoissaloista, terveydestä ja työkyvystä

Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä kutsutaan työkyvyn hallinnaksi. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhteistyössä kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä. Sairauspoissaolojen hallinta on tärkeä osa varhaisen tuen mallia. Hyvään sairauspoissaoloseurantaan kuuluu aina työkyvyn edistämisen näkökulma. Luottamuksellinen ilmapiiri työnantajan ja työntekijän välillä estää syyllistämisen ja syyllistymisen. Sairaspoissaoloseuranta on myös työsuojelun yhteistoimintaa.
Seuraavat kysymys-vastausparit on tarkoitettu auttamaan sairauspoissaloihin ja työkykyasioihin liittyvien ongelmien ratkaisussa kuten myös niiden ehkäisyssä. Kannattaa myös tutustua mahdollisiin työehtosopimuksessa oleviin sairaspoissaoloja koskeviin tarkennuksiin.


  1. Voiko työnantaja vaatia toisilta työntekijöiltä lääkärintodistuksen ja sallia toisilta poissaolon omalla ilmoituksella?
    Työntekijöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti, mutta perustellusta syystä työnantajalla on oikeus yksittäisessä tilanteessa poiketa vallitsevasta käytännöstä.

  2. Voiko työnantaja kyseenalaistaa hoitavan lääkärin kirjoittaman sairauspoissaolotodistuksen?
    Kyllä voi, lääkärinlausunto on asiantuntijalausunto, ei määräys. Mikäli työnantaja ei pidä hoitavan lääkärin kirjoittamaa todistusta riittävänä näyttönä sairaudesta palkanmaksun perusteena, hän voi pyytää asiasta toisen lääkärin arvion.

  3. Kuinka pitkään palkallinen sairauspoissaolo voi kestää?
    Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajalta, joka on sairastumispäivä sekä lisäksi yhdeksän arkipäivää. Työehtosopimuksissa on usein määriteltynä selvästi pidempiäkin palkanmaksujaksoja, työsuhteen kestosta riippuen tavallisesti 2-3 kuukautta. Omavastuuajan ylittävissä sairauspoissaoloissa Kela maksaa sairauspäivärahaa, enimmillään kuitenkin 300 arkipäivältä.

  4. Jos lomalla sairastuu, korvataanko sairasteluun kuluneet lakisääteiset vuosilomapäivät?
    Vuosilomalla sairastaminen korvataan täysimääräisesti. Työntekijän pitää esittää välittömästi sairastuttuaan luotettava selvitys työkyvyttömyydestä, jolloin työnantajan tulee työntekijän pyynnöstä siirtää lomapäivät myöhäisemmäksi. Ajankohdasta pitää sopia työnantajan kanssa. Työnantaja päättää siirrettyjen lomapäivien ajankohdasta.

  5. Voiko sairauspoissaolon aikana liikkua vapaasti ulkona ja lähteä vaikkapa lomamatkalle?
    Jos vointi sallii. Voi olla, että henkilö on työkyvytön omaan työhönsä nähden, mutta muutoin toimintakykyinen. On olennaista, että omalla toiminnalla ei pitkitetä toipumista.

  6. Voiko töihin palata jo ennen sairausloman päättymistä, jos tuntee olevansa terve?
    Kyllä voi. Asiasta tulee sopia työnantajan kanssa. Henkilö voi itse arvioida omaa kuntoaan, mutta myös työnantajalla on velvollisuus arvioida, voiko henkilö palata töihin terveyttään tai turvallisuuttaan vaarantamatta. Lääkärin suosittelemat sairauslomapäivät eivät ole pakollisia.

  7. Saako esimies kertoa työyhteisölle yksittäisen työntekijän sairaudesta tai -poissaolosta?
    Esimies ei saa kertoa muille sairauksista, mutta voi kertoa poissalosta. Esimies, henkilöstöhallinto ja palkanlaskija tarvitsevan tiedon sairauspoissaolosta, mutta heidän tulee käsitellä tietoa luottamuksellisena. Poissaolevan työntekijän kanssa voidaan sopia mitä, miten ja kenelle sairaudesta tai sen kestosta kerrotaan.

  8. Onko esimiehelle pakko kertoa sairauspoissaolon syy?
    Diagnoosia ei ole pakko kertoa, mutta sairausajan palkan maksu kuitenkin yleensä edellyttää sitä. Työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistusta tai diagnoosia ei toimiteta.

  9. Onko jokin elämän kriisi riittävä peruste sairausloman myöntämiselle?
    Sairauspoissaolon peruste on sairaus. Vakava kriisi voi heikentää työkykyä, mutta ei välttämättä aiheuta sairautta. Lääkäri arvioi potilaan työkyvyn sekä sen, onko kyseessä sairaus vai ei, ja onko perusteita sairauspoissaololle.

  10. Voiko työntekijän irtisanoa, jos sairauspoissaolo kestää pitkään?
    Jos sairaus heikentää työkykyä pitkäaikaisesti ja oleellisesti, voi työnantajalla olla peruste irtisanomiseen. Tähän tarvitaan lääkärin arvio kuntoutumismahdollisuuksista. Yleensä noin vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä ja arviota tilan pysyvyydestä on pidetty osoituksena siitä, että paluu entiseen työhön ei ole enää mahdollista.

  11. Onko työterveyshuollon terveystarkastuksiin pakko osallistua?
    Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta terveystarkastukseen, jossa työntekijän terveydentilan selvittäminen on välttämätöntä työstä tai työympäristöstä aiheutuvan erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tai työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittäminen on välttämätöntä työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Pakolliset terveystarkastukset on säädetty ensisijaisesti suojaamaan työntekijän terveyttä. Eri laeissa on säädetty työn aiheuttamien vaatimusten vuoksi terveydentilan vähimmäisvaatimuksista ja terveystarkastuksista.


Työryhmä:
Kari Haring SAK, Eija Kemppainen SuPer, Kirsi Mäkinen Apteekkien työnantajaliitto ja Kaupan liitto, Päivi Rauramo TTK, Jan Schugk EK
2014