Työsuojelun taloudelliset vaikutukset ja tunnuslukuja
Terve ja työkykyinen henkilöstö on yrityksen toiminnan jatkuvuuden perusta. Työperäiset sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat heikentävät yrityksen tulosta.
Yritykset käyttävät yhä enemmän työsuojelun tunnuslukuja toimintansa arvioinnissa. Muutamissa yrityksissä tehdään jo henkilöstötilinpäätöksiä.
Työtapaturmat
Vuonna 2008 palkansaajille sattui yhteensä 143 983 työvahinkoa. Näistä117 920 sattui työpaikoilla ja 21 849 työn ja kodin välisellä matkalla. Lisäksi maksettiin korvauksia 4 214 vuonna 2008 ilmenneen ammattitaudin tai ammattitautiepäilyn johdosta.
Työmatkatapaturmien määrä on lisääntynyt merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Työpaikalla kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä on vähentynyt.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
Työtapaturmien varalta on
työnantajan otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus valitsemastaan vakuutusyhtiöstä.
Vakuuttamisvelvollisia ovat kaikki työnantajat, paitsi valtio sekä
työnantajat, jotka teettävät työtä kalenterivuodessa 12 päivää tai vähemmän.
Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvataan henkilöstölle sattuneista työpaikka- ja työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista aiheutuneet kustan-nukset. Valtion palveluksessa olevien henkilöiden työtapaturmat korvaa Valtiokonttori ja 12 päivää tai vähemmän työtä teettävien palveluksessa olevien työtapaturmat korvaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.
Tapaturmavakuutusmaksu
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksuun vaikuttavat maksetut palkat, työn vaarallisuus sekä maksujärjestelmä. Maksu muodostuu perusmaksusta ja lakisääteisistä lisistä.
Perusmaksuun vaikuttavat tapaturmista maksettavat
- ohimenevät korvaukset (tapaturmapotilaiden hoitokustannukset ja päivärahat)
- pysyvät korvaukset (esim. tapaturmaeläkkeet ja haittarahat)
- vakuutusyhtiölle korvausjärjestelmän hoidosta aiheutuvat hallinto- ja käsittelykulut.
- korvausten indeksikorotukset
- työturvallisuusmaksun Työsuojelurahastolle
- pientyönantajien ja vakuutusmaksunsa laiminlyöneiden maksuosuuden Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle
- sairaanhoitomaksun tapaturmapotilaiden hoidosta Kansaneläke-laitokselle.
Maksujärjestelmät
Tapaturmavakuutusmaksujärjestelmiä on karkeasti ottaen kaksi – taulustomaksu ja erikoismaksu. Vakuutusmaksun suuruus määrittelee sen, kumpaa maksujärjestelmää on sovellettava.
Taulustomaksua käytetään pienten ja keskisuurten yritysten vakuutusmaksun määrittelemiseksi. Maksuun vaikuttavat eri ammattiryhmille maksetut palkat sekä työn vaarallisuus. Eri ammateille vahvistetaan vuosittain maksukerroin eli maksupromille, joka on sitä suurempi, mitä vaarallisemmasta ammatista on kyse. Promille määritetään vakuutuslaitoksen oman ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kansallisen tilaston perusteella.
Esimerkki eri ammattialojen maksukertoimista talustomaksujärjestelmässä.
| Ammatti | Maksukerroin eli maksupromille, ‰ |
| Betonityöntekijä | 54,80 |
| Sorvaaja | 40,83 |
| Sähköasentaja | 30,52 |
| Kirvesmies | 60,54 |
| Toimistotyöntekijä | 3,80 |
Kirvesmiehen maksukerroin on taulukon mukaisesti 60,54 ‰, eli noin 6 % palkasta (2 500 euron kuukausiansiosta vakuutus-maksu on 150 euroa).
Erikoismaksua käytetään suuryritysten ja julkisyhteisöjen vakuutusmaksujen määrittämiseksi. Erikoismaksussa vakuutetun organisaation vahinkohistoria eli sattuneista vahingoista maksetut korvaukset vaikuttavat suoraan yrityksen vakuutusmaksuun.
Erikoismaksujärjestelmiä on vakuutusyhtiöillä useita ja niiden soveltamisesta tehdään erillissopimus yrityksen kanssa. Erikoismaksujärjestelmän valintaan vaikuttaa yrityksen koon lisäksi sen riskinkantokyky. Näin ollen suuryrityksillä työturvallisuuteen investoiminen vaikuttaa vähentyneen korvausmenon kautta suoraan myös vakuutusmaksuun.
Esimerkkejä työtapaturmista maksetuista korvauksista
Työtapaturmien ja ammattitautien vaikutukset vakuutusmaksuun voivat etenkin suurilla työnantajilla olla huomattavat. Lisäksi on muistettava, että tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi aina häiriön yrityksen toiminnassa ja sitä kautta myös välillisiä kustannuksia.
Esimerkki 1 Työntekijä jäi satama-alueella trukin alle.
Seurauksena oli useita ruhjevammoja, jotka johtivat pysyvään työkyvyttömyyteen.
Henkilö oli tapahtumahetkellä 47-vuotias. Ohimeneviä korvauksia maksettiin noin
|
Esimerkki 2 Työntekijä putosi rakennustyömaalla 12 metriä betonialustalle. Seurauksena oli useita ruhjevammoja lonkkiin, olkapäihin ja kylkiluihin. Tapahtumahetkellä henkilö oli 29-vuotias. Tapaturmasta seurasi 50 % työkyvyttömyys. Ohimeneviä korvauksia maksettiin noin 35 000 € ja pysyviä korvauksia yhteensä noin 140 000 €. |
Sairauspoissaolot ja tehty työaika
Sairauspoissaolojen osuus työajasta teollisuuden työntekijöillä vuonna 2009 oli 5,7 %. Vuonna 2008 luku oli 6,1 %.
Työntekijöiden ajankäyttö toimialoittain (EK:n työaikakatsaus)
| Koko teollisuus | Elintarike-teollisuus | Rakennus- tuoteteollisuus | ||||
| tuntia | % | tuntia | % | tuntia | % | |
| Tehty työaika | 1 354 | 71,5 | 1 491 | 78,4 | 1 376 | 72,3 |
| Loma | 199 | 10,5 | 176 | 9,3 | 189 | 9,9 |
| Sairauspoissaolo | 198 | 5,7 | 136 | 7,2 | 85 | 4,5 |
| Tapaturma | 6 | 0,3 | 7 | 0,4 | 2 | 0,1 |
| Muu poissaolo | 226 | 12 | 91 | 4,7 | 252 | 13,2 |
| Yhteensä | 1893 | 1 901 | 1 904 | |||
| Ylityö | 28 | 0,2 | 38 | 2 | 16 | 0,1 |
Sairauspoissaolojen kustannukset
Työnantajalle aiheutuu suoria kustannuksia lyhyistä ja pitkäaikaisista sairauspoissa-oloista. Työnantaja maksaa työntekijän poissaolopäivien palkkakustannukset ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä. Pitkän sairauspoissaolon (10-300 pv) osalta työntekijä saa ansiosidonnaista sairauspäivärahaa Kelasta. Työnantajan maksettavaksi jää työehtosopimuksen mukaisesti vain osa sairausajan palkasta 28–56 päivään asti riippuen työsuhteen pituudesta.Esimerkki rakennustuoteteollisuuden yrityksen sairauspoissaolojen kustannuksesta
| Töissä | Sairaus 1-9 päivää | Sairaus 10-56 päivää | |
| Tuntipalkka | 13,00 € | 13,00 € | (4,82 €) |
| Vuosilomapalkka (13,46 %) | 1,75 € | 1,75 € | (1,40 €) |
| Lomaraha (5,73 %) | 0,75 € | 0,75 € | (0,59 €) |
| Sosiaalivakuutusmaksut (28,5 %) | 3,71 € | 3,71 € | (2,96 €) |
| Tuntikorvaus | 19,21 € | 19,21 € | (9,18 €) |
| Päivän palkkakorvaus | 153,68 € | 153,68 € | (73,44 €) |
Rakennustuoteteollisuusyrityksen keski-määräinen poissaoloprosentti on 5,3 eli 99 tuntia vuodessa. Lyhyinä poissaoloina lasketut kustannukset ovat 1 900,8 €/työntekijä. Jos yrityksessä on 100 työntekijää, sairauspoissaoloista aiheutuvien suorien kustannusten osuus on 190 080 € vuodessa.
Poissaolosta aiheutuu työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia erilaisista tuotannon häiriöistä. Kustannukset aiheutuvat pääosin tuotantoketjun väliaikaisesta katkeamisesta. Osa poissaoloista joudutaan korvaamaan ylitöillä.
Ylityökorvaus
| Ylityöprosentti | 50 % | 100 % |
| Perustuntipalkka | 13,00€ | 13,00 € |
| Ylityö | 6,00€ | 13,00 € |
| Tuntipalkka yhteensä | 19,00 € | 26,00 € |
| Sosiaalivakuutusmaksut /27,5 %) | 5,23 € | 7,15 € |
| Tuntikorvaus yht. | 24,24 € | 33,15 € |
Sairauspoissaoloprosentin suuruutta arvioitaessa tulisi yrityksessä pohtia myös siitä aiheutuvia kustannuksia. Oleellisinta olisi tutkia sairauspoissaolojen välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Näin voidaan asettaa yrityksen omalle turvallisuustyölle selkeitä mittareita ja tavoitteita.
Prosessiteollisuusyrityksen pakkauslinja
Tavoite: poissaolopäivien puolittaminen (10 pv)
Palkkakustannusten väheneminen 10 päivää x 10 työntekijää = 100 päivää = 800 tuntia
Ylityötunnin keskimääräinen korvaus 25 euroa (palkka + sosiaalikulut)
Palkkakustannusten säästö vuodessa 25 euroa x 800 tuntia = 20 000 euroa |
Työkyvyttömyyseläkkeet
Työntekijät siirtyvät eläkkeelle Suomessa hieman alle 60 vuotiaina.
Merkittävä osa ennenaikaisista eläkkeistä on työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttö-myyseläkkeiden aiheuttajia ovat mm. mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikunta-elinsairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Työntekijäin eläkelain
mukaan työkyvyttömyyseläkkeestä yritykselle aiheutuviin kustannuksiin vaikuttavat yrityksen koko, ikä
eläkkeen myöntämisvuonna, eläke-prosentti ja eläkkeen määrä. Työkyvyttömyyseläkekustannus on keskimäärin 1,6 prosenttia palkkasummasta.
Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus, 15.10.2010