Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena
Työhyvinvoinnilla on monta määritelmää. Yksi niistä esittää, että työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Tällöin työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa (Työhyvinvointi - uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. TTL 2009).
Työturvallisuus ja työterveys ovat osa työhyvinvointia, josta työnantaja on vastuussa työpaikalla. Työnantajalla on käytössään lakisääteinen asiatuntijataho työn, terveyden ja turvallisuuden sekä niiden välisen yhteyden hallintaan: työterveyshuolto.
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö tiiviiksi
Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön tehostamisen on nähty olevan välttämätöntä myös työurien pidentämisessä. Talvella 2010 julkaistu Jukka Ahtelan Työelämäryhmän raportti esittää monia tarpeita työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön vahvistamiselle.
Työelämäryhmä ehdotti, että työterveysyhteistyössä korostuisi selvillä olo henkilöstön tilanteesta, työkykyyn ja työterveyteen liittyvistä riskeistä, työn psyykkisestä ja fyysisestä kuormittavuudesta ja työkyvyttömyyskustannuksista. Yhteistyössä halutaan korostaa myös työkyvyn varhaista tukemista ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittämistä työkyvyn heiketessä.
Työhyvinvoinnin hallinta on laaja kokonaisuus, jossa sekä linjaorganisaatiolla, työsuojelulla että työterveyshuollolla on omat selkeät vastuualueet. Jotta yhteistyö eri tahojen välillä toimisi tuloksekkaasti, tarvitaan eri toimijoiden roolien tuntemista ja selkiyttämistä, yhteisiä tavoitteita, etenemissuunnittelua sekä yhteistä suunnitelmallista ajankäyttöä.
Säädösmuutoksista tehoa yhteistyölle
Työterveyshuollon ja työpaikan tavoitteellinen yhteistyö sisältyy olemassa oleviin työturvallisuus- ja työterveyssäädöksiin sekä hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Kysymys on toimeenpanon tehostamisesta.
Kuitenkin jo toteutetuilla ja vireillä olevilla säädösmuutoksista haetaan yhteistyölle lisätehoa. Työterveyshuollon kulujen korvausmuutos tukee työkyvyn hallinnan yhteistyötä. Kesällä 2012 tulee voimaan säädösmuutokset, jotka edellyttävät työnantajan ilmoittavan työntekijän poissaolosta työterveyshuoltoon kuukauden kuluttua sairauden alkamisesta ja työterveyshuollon arvioivan työntekijän jäljellä olevaa työkykyä 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Myös työterveyshuollon sisällön säädösmuutoksia ja hyvän työterveyshuoltokäytännön uudistuksia on vireillä.
Yhteistyötä työturvallisuuden ja kuormituksen hallinnassa
Työterveyshuollon toimivuutta arvioidaan helposti sairaanhoitopalveluiden tuottamisen ja toimivuuden kautta. Työterveyshuollon perustehtävä työpaikkojen terveysriskien ehkäisyssä voi jäädä taka-alalle. Työpaikat eivät välttämättä osaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijuutta työn ja työolojen terveysriskien arvioinnissa ja kehittämisessä. Ennalta ehkäisevä työ ja tehokas, työterveyteen painottunut sairaanhoito yhdessä edistävät henkilöstön hyvinvointia parhaiten.
Työturvallisuuslain mukainen riskien arviointi ja työterveyshuollon perusta, työpaikkaselvitys, ovat monesti erillisiä prosesseja työpaikoilla. Tällöin työn vaarojen selvitykseen sekä riskinarviointiin ei pyydetä työterveyshuoltoa mukaan asiatuntijaksi. Toisaalta työpaikkaselvitys voi jäädä erilliseksi työterveyshuollon toiminnaksi, jota ei hyödynnetä työpaikan omassa riskien arvioinnissa.
Työpaikkaselvitykset tulisi toteuttaa moniammatillisesti. Työterveyslääkärin ja - hoitajan lisäksi työpaikkaselvityksen tekemisessä pitäisi käyttää enemmän työfysioterapeutteja ja työterveyspsykologeja, jotta työpaikan terveydelliset riskit tulisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistettua ja niihin voitaisiin vielä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi.
Työkuormituksen hallinta, erityisesti psykososiaalisen kuormituksen hallinta voidaan kokea haasteelliseksi tehtäväksi työnantajalle. Haitallisen työkuormittumisen ehkäisy on kuitenkin tärkeä osa työhyvinvointia. Sekä haitallinen psykososiaalinen että fyysinen kuormitus pitkään jatkuessaan voivat aiheuttaa pitkiä sairauslomia ja katkaista työurat ennenaikaisesti. Työnantaja voi käyttää työterveyshuoltoa apuna kuormitustilanteiden selvittelyssä ja kuormitusta vähentävien toimenpiteiden suunnittelussa.
Kuormituksen arviointia tehdään työnantajan oman riskinarvioinnin lisäksi perustyöpaikkaselvityksessä, mutta esimerkiksi psykososiaalisiin kuormitustekijöihin tai ergonomiaan suunnatut työpaikkaselvitykset ovat erityisen käyttökelpoisia kuormituksen arvioinnissa.
Suunnatuissa selvityksissä kuormitustekijöihin on mahdollista paneutua perusteellisemmin ja niitä voidaan suunnata työpaikan tarpeen mukaan eri kuormitustekijöihin, työtehtäviin, ammattiryhmiin tai tiettyihin työyhteisön yksiköihin. Suunnattujen selvitysten tulokset ja toimenpidesuositukset auttavat löytämään ratkaisuja haitalliseen kuormitukseen.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu myös työntekijän työkuormituksen selvitys työntekijän pyynnöstä, jos syy on perusteltu. Selvitys toteutetaan työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen yhteistyönä.
Yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämisessä ja johtamisessa
Työhyvinvoinnin johtamisella on oleellinen merkitys niin työntekijän kuin koko työyhteisön hyvinvoinnille. Mitä tukea esimiehet ja työsuojeluhenkilöt voivat saada työterveyshuollolta työhyvinvoinnin edistämiseen, johtamiseen ja hallintaan?
Johtamisen kulmakivi on hyvä suunnittelu. Työhyvinvioinnille kannatta tehdä suunnitelma ja liittää työhyvinvoinnin suunnitteluprosessi yrityksen strategia- ja vuosisuunnitteluprosessiin. Työterveyshuolto voi osallistua tähän suunnitteluun ja tuoda keskusteluun omat näkemyksensä työpaikan työhyvinvoinnin kehittämistarpeista. Työterveyshuolto voi omassa roolissaan osallistua myös suunnitelman toteutukseen ja seurantaan sekä työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden arviointiin.
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki edellyttävät yhteistyötä
Työkyvyn edistämisen ja varhaisen tuen on nähty olevan avainasemassa etsittäessä keinoja työurien jatkamiseksi. Niitä halutaan nostaa tärkeiksi tavoitteiksi työn terveysvaarojen torjumisen rinnalle.
Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä nimitetään työkyvyn hallinnaksi. Työpaikan tulee huolehtia myös työkyvyn seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn hallinta on ennakoivaa, perustuu työpaikan tarpeisiin ja jatkuu läpi työuran.
Työkykyongelmissa tarvitaan työpaikan ja esimiesten aktiivisuutta, koska yksittäisen työntekijän työkykyongelmat nähdään useimmiten ensimmäiseksi työpaikalla. Työkyvyn varhainen tuki ja puheeksi ottaminen ovat aina yhteistyötä. Työkykyä edistävät yhteistyökäytännöt työpaikan ja työterveyshuollon välillä voivat tarkoittaa haitallisen kuormituksen selvittämistä, varhaisen välittämisen ja puuttuminen malleja sairauspoissaoloissa ja työkyvyn heiketessä tai muuta osapuolten yhteistyötä ja puheeksi ottamista erilaisissa työhyvinvoinnin häiriötilanteissa.
Lue lisää työkyvyn hallinnasta
Tiedonkulkua kannattaa kehittää
Työterveyshuolto saa oman perustoimintansa kautta mittavan määrän tietoa työpaikasta ja työpaikan henkilöstöstä. Siitä, miten tämä tietomäärä siirtyy työpaikalle ja sen hyödyksi tulisi sopia selkeästi. On määritettävä, mitä tietoa työpaikka tarvitsee työpaikan ja henkilöstön tilanteesta pystyäkseen kehittämään työoloja ja miten tiedonkulusta käytännössä huolehditaan.
Tiedonkulun tarpeet ovat erilaisia eri organisaatiotasolla. Yritysjohto kaipaa kokonaistietoa työpaikan henkilöstön hyvinvoinnista ja työpaikan kehittämistarpeista, esimiesten ja työsuojelun tiedontarve voi olla taas yksityiskohtaisempaa.
Säännölliset tapaamiset työterveyshuollon, linjajohdon ja työsuojelun kesken ovat ensiarvoisen tärkeitä hyvässä tiedonkulussa. Säännöllisissä tapaamisissa välittyy tieto siitä, mitkä ovat kulloinkin työpaikan oleelliset kehittämisalueet ja työhyvinvoinnin hallinnan tarpeet. Jos tapaamiset rajoittivat yhteen kertaan vuodessa työterveyshuollon toimintasuunnitelman tarkistamiseen, varhainen reagointi työpaikan muuttuviin tarpeisiin ja esimerkiksi työkyvyn heikkenemisen merkkeihin jäävät helposti toteutumatta.
Tiedonkulun pelisäännöissä sovitaan tapaamiskäytännöt ja ainakin pääpiirteittäin myös käsiteltävät asiat kunkin organisaatiotason kanssa. Tapaamiset ja käsiteltävät asiat kannattaa linkittää työpaikan suunnitteluprosessiin ja pelisäännöt kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
On tilanteita, jolloin työntekijän terveyttä heikentävien tekijöiden syyt ovat työssä, mutta työntekijä on pelokas tai muuten vastahakoinen puhumaan asiastaan työnantajalle, esimerkiksi haitallisen kuormittumisen tai häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa. Työterveyshuollolta tarvitaan rohkeutta ja napakkuutta kertoa työntekijälle, ettei asia ratkea työterveyshuollossa, vaan tarvitaan yhteisneuvotteluja esimiehen, työntekijän, työterveyshuollon ja mahdollisen luottamishenkilön kesken. Tässäkin on kyse tiedonkulun hyvistä käytännöistä ja pelisäännöistä.
Työterveyshuolto mukana muutoksissa
Muutokset työpaikalla ovat jatkuvia. Muutostilanteet testaavat myös työterveyshuoltoyhteistyön. Muutokset voivat hidastaa suunnitelmallista työpaikan kehittämistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Toistuvat esimiesvaihdokset jarruttavat työhyvinvoinnin kehittämistä työyksiköissä. Muutoksissa myös henkilöstön sitoutuminen työolojen kehittämiseen voi jäädä vähäiseksi.
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa tukee esimiestä muutostilanteessa. Myös työyhteisö ja yksittäiset työntekijät voivat tarvita työterveyshuollon tukea.
Esimies voi saada työterveyshuollosta paitsi tukea henkilökohtaiselle työlleen, tukea muutoksen vaatimien toimintatapojen ja uusien tavoitteiden suunnitteluun ajatellen koko henkilöstöä tai yksittäistä työntekijää. Työterveyshuolto voi arvioida muutostilanteiden aiheuttamaa kuormitusta henkilöstölle ja olla mukana suunnittelemassa toimenpiteitä, joilla muutoksesta selvitään mahdollisimman vähällä kuormittumisella. Työterveyshuollon tukimuotoja voivat olla myös erilaiset neuvonta-, luento- ja tietoiskutilaisuudet henkilöstölle, tehostettu terveysseuranta ja erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen.
Keinoja muutoksen hallintaan löytyy, eikä arkityön häiriöiden ratkaisut ole aina kalliita. Työterveyshuoltokumppanilta tulevat ajatukset voivat avata uusia näkökulmia ja yhteistyössä löytyy yleensä parhaat ratkaisut. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan tahtoa, tavoitteiden ja osatavoitteiden sekä aikataulujen määrätietoista suunnittelua ja toteutusta.
Pohdittavaksi:
|
Tiedustelut
Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM
Työhyvinvointikortti, työterveyshuolto
p. 040 861 6366, etunimi.sukunimi@ttk.fi