Ristiriidoista ratkaisuihin

Jokaisessa työyhteisössä esiintyy ristiriitoja, eikä niitä ole syytä pelästyä. Ristiriidat kertovat siitä, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavoilla ja perustavat näkemyksensä eri asioihin. Ristiriidoista on työpaikalla hyötyä, mikäli erilaisia näkökulmia osataan hyödyntää ja niiden avulla kehittää uusia ratkaisuja.

Hyvä työilmapiiri on hyvä sijoitus

Hyvässä työilmapiirissä voidaan turvallisesti pohtia eri näkökulmia ja kehittää uutta osaamista turvallisessa vuorovaikutuksessa. Menestyneen työpaikan taustalla on harvoin yhden ihmisen hyvä ja valmis idea vaan usein porukalla luotu, joskus arkinenkin innovaatio.
 
Hyvä ilmapiiri on myös työpaikkakiusaamisen ja häirinnän ja epäasiallisen kohtelun paras suoja, ja sen kehittäminen ei usein vaadi suuria investointeja. Sen sijaan työpaikkakiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu tai työsyrjintä voivat aiheuttaa mittavia kustannuksia esimerkiksi tuottavuuden tai tuloksellisuuden heikkenemisenä ja maineen menettämisenä.

Yksilöllisinä ilmiöinä työpaikkakiusaamisen ja häirinnän ja epäasiallisen kohtelun seuraukset ovat pitkäaikaisia ja traagisia kokemuksia.

Työpaikkakiusaaminen maksaa

Työpaikkakiusaaminen maksaa työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan suomalaisille yrityksille 85 000 euroa päivässä ja jopa puoli miljoonaa euroa viikossa.

Ruotsalaisten juoruilu työpaikalla maksaa lundilaisen Before-yhtiön mukaan lähes kaksi miljoonaa euroa vuosittain yhtiössä, jonka liikevaihto on 300 miljoonaa kruunua eli noin 32 miljoonaa euroa. Ruotsalaiset tuhlaavat keskimäärin 8–12 prosenttia työaikaa jutteluihin pomosta, työkavereista tai jonkun elämäntilanteesta. Se vaikuttaa Before-yhtiön mukaan merkittävästi tuottavuuteen (1–3 prosenttia työajasta). Mitä maksaakaan suomalaisten epäammatillinen työkäyttäytyminen, kun Suomi kipuaa kiusaamistilastoissa Ruotsin ohi?

Rakentava ilmapiiri

Hyvä työilmapiiri luodaan johtamisjärjestelmän kautta - toimivilla rakenteilla, hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella. Johtamista ei kuitenkaan voida aina syyttää, jos työpaikan ilmapiiri ei ole rakentava. Joskus työntekijät voivat epäammatillisen työkäyttäytymisen ja näennäisesti harmittomin keinoin vaarantaa hyvän ilmapiirin.

Käsitykset oikeudenmukaisesta johtamisesta vaihtelevat työntekijöiden ja esimiesten välillä. Mikä on esimiehen mielestä hyvää ja oikeudenmukaista johtamista, voi hyvinkin poiketa työntekijöiden käsityksistä. Jos näkemykset oikeudenmukaisesta ja hyvästä johtamisesta ovat hyvin erilaisia esimiesten ja työntekijöiden välillä, hyvä johtaminen voi silloin olla mahdotonta.

Toisaalta jos johtamisjärjestelmän kautta luodaan työpaikalla mahdollisuuksia vuorovaikuttamiseen ja palautteen antamiseen, työntekijöiden tulisi silloin myös hyödyntää näitä keinoja.

Työpaikkakiusaaminen loukkaa ja alistaa

Joskus ristiriidat johtavat ihmisten tai ryhmien välisiin konflikteihin. Usein kiusaamiskokemusten takana on ehkä mitättömältäkin vaikuttava väärinkäsitys, joka ratkaisemattomana on paisunut ja muhinut konfliktiksi. Erimielisyys johtaa silloin oman näkemyksen puolustamiseen eikä toisen erilaisia näkemyksiä haluta tai pystytä ymmärtämään.

Jos erimielisyydet johtavat ensin satunnaisiin ja myöhemmin tarkoitushakuiseen toisen ihmisen loukkaamiseen ja alistamiseen epäasiallisen työkäyttäytymisen keinoin, kyse on silloin työpaikkakiusaamisesta. Työpaikkakiusaamisen kohteena oleva ihminen kokee tilanteen ahdistavana, ja hän on kykenemätön puolustautumaan kiusaamistilanteessa.

Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi mykkäkouluna, ivallisina kommentteina, eristämisenä, mustamaalaamisena, mielenterveyden kyseenalaistamisena. – Mitä kukin pitää työpaikkakiusaamisena, vaihtelee yksilöittäin. Kukaan ei voi toisen puolesta päättää, onko hänen kokemansa kohtelu tai käyttäytyminen kiusaamista vai ei.

Lailla rangaistavaa

Joskus työpaikkakiusaaminen voi johtaa jopa yksittäisenä tapahtumana tai pitkään jatkuessaan terveyden vaarantumiseen. Tällöin ollaan tekemisissä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kanssa, joka on kielletty työturvallisuuslaissa (738/2002, 28 §).

Häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan työpaikalle kuulumatonta käyttäytymistä tai kohtelua, joka häiritsee työn tekemistä ja aiheuttaa terveysuhkaa joko yksittäisenä tapahtumana tai huonon kohtelun toistumisen seurauksena.

Jos työpaikkakiusaaminen liittyy työnantajan tai tämän edustajan tekoihin ja siihen liittyy kiellettyjä seikkoja, kuten rotu, kansallinen tai etninen alkuperä, ihonväri, kieli, sukupuoli, ikä, perhesuhteet, sukupuolinen suuntautuminen, terveydentila, uskonto, yhteiskunnallinen mielipide, poliittinen tai ammatillinen toiminta tai muu näihin verrattava seikka, voi kyseessä silloin olla työsyrjintä. Työsyrjintä on rikos.

Häirintään ja epäasialliseen kohteluun tulee työpaikalla puuttua selvittämällä tilanteeseen johtaneet tekijät ja estää haitallisen tilanteen jatkuminen. Selvittämisen ja puuttumisen keinoja on monia ja niiden toimivuus vaihtelee eri tilanteissa. Toisiin tilanteisiin sopii parhaiten työyhteisösovittelu, mutta joskus ja erityisesti vakavissa tapauksissa joudutaan käyttämään myös työnjohdollisia keinoja.

Tehokkaan työyhteisön toimintatavat

Tehokkaassa työyhteisössä osataan käsitellä ristiriitoja ja hyödyntää niitä työtä ja työn tekemisen tapoja kehitettäessä. Tehokkaassa työpaikassa on etukäteen mietitty, miten toimitaan tilanteissa, jossa työntekijä kokee tulleensa huonosti kohdelluksi. Jokainen työpaikka voi kehittyä tehokkaaksi, jos vain halua ja yhteistä tahtoa on siihen tarpeeksi.

Jos saisit valita, haluaisitko mieluummin olla tehokkaan työyhteisön jäsen vai sellaisen, jossa ristiriidat johtavat kiusaamiskokemusten kautta häirintään ja epäasialliseen kohteluun? Vastaus taitaa olla liiankin itsestään selvä.

Tiedustelut

asiantuntija Tarja Räty, Työelämän kehittäminen, tuottavuusasiat
p. 040 840 2787, etunimi.sukunimi@ttk.fi