TTK Uutiset
Konsensus tuottanut tutkimusta ja turvallisuutta
Suomalaiseen työelämään juurtuneet työttömyysturva ja työturvallisuus sekä työelämän tutkimusinstituutiot ja aikuiskoulutus on saatu aikaan paljolti tulopoliittisten sopimusten myötä.
”Työttömyysvakuutusrahaston, Koulutusrahaston, Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston vuosikymmenten historia kumpuaa ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajapuolen yhteisymmärrykseen pohjautuvasta työmarkkinajärjestelmästä”, tiivistää dosentti Eino Ketola, joka on kirjoittanut näiden organisaatioiden yhteisen historiateoksen ’Kasvu yhteistoimintaan’. Se julkaistaan 17.11.2009 Helsingissä.
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus vuonna 1969 vaikutti nykyaikaan yltävän työttömyysturvan ja työturvallisuuden kehittämiseen. Tosin Työttömyyskassojen keskuskassa perustettiin työmarkkinajärjestöjen yhteisestä aloitteesta jo vuonna 1960.
Kyse oli ja on edelleen korporatiivisesta sosiaalipolitiikasta, jossa keskeisiä toimijoita ovat työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt sekä valtiovalta.
Näihin päiviin saakka työmarkkinajärjestöjen keskeiset yhteistyöelimet ovat toimineet ikään kuin autonomisina hallinnollisina eliminä, joiden rahoitus on turvattu siivulla työnantajilta ja työntekijöiltä perittävistä työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksuista.
Kun viime laman jälkeen 1990-luvun puolivälissä Suomi liittyi Euroopan unioniin, ay-liike vaati työllisyyden ja sosiaalietuuksien turvaamiseksi puskurirahastoja. Sellainen toimii nyt Työttömyysvakuutusrahastossa.
Tasapainopolitiikkaa
1960–1970-luvuilla äärivasemmistolaisuus vahvistui ja Etelärannan työnantajat halusivat pitää ay-liikkeen sosialidemokraattien hallinnassa. Sosialidemokraattien ja työnantajien yhteistyöllä toimittiin kommunismin kannatuksen rajaamiseksi käyttäen hyväksi työpaikkojen työsuojeluorganisaatiota.
1969 Liinamaa II -ratkaisussa kommunistit saatiinkin tulosopimuksen taakse. Vuodesta 1960 työttömyysvakuutusjärjestelmä ja sittemmin Eroraharahasto kiinnittivät kommunistivetoisen Rakennusliiton jäsenet korporatistiseen järjestelmään.
Valtiota ei haluttu sotkea mukaan työttömyysturvan ja työturvallisuuden kehittämiseen ja rahoittamiseen. Kävi jopa niin, että aluksi keskuskassa lainasi yrityksille ja valtiolle rahaa. Vuoden 1991 laman kohdatessa keskuskassa ajautui miljardien velkoihin, jotka valtio kuitenkin takasi.
Dosentti Eino Ketola korostaa, että niin Työttömyyskassojen keskuskassan, Eroraharahaston, Työturvallisuuskeskuksen kuin Työsuojelurahastonkin työ oli jo niiden perustamisesta alkaen merkittävää palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä kompromisseineen. Yhteistyön luonne tosin on eri aikoina ollut välillä riitaisaakin.
Työnantajat ovat hyötyneet instituutioiden toiminnasta muun muassa työvoiman osaamisen, liikkuvuuden ja ammattitaidon lisäämisenä sekä terveyden, turvallisuuden ja työympäristön kehittämisen myötä tuottavuuden kasvuna.
Palkansaajapuoli on puolestaan hyötynyt työturvallisuuden kehittymisestä, irtisanomisen aikaisesta perusturvasta sekä työelämän tutkimuksesta.
”Korporatiivisesti luoduilla järjestelmillä on ollut myös huomattava valtion sosiaalipolitiikkaa tukeva rooli”, Ketola arvioi.
Hän korostaa, että kaikissa neljässä instituutiossa on ollut viimeaikaisessa kehityksessä piirre, että ne perustuvat asiantuntevaan johtamiseen ja työmarkkinajärjestöjen edustajien keskinäinen vastakkainasettelu on vähentynyt.
Erityisen merkittävänä Ketola pitää sitä, että Työsuojelurahasto on laajentanut tutkimusympäristöään työn tuottavuuden kehittämiseen, mikä koituu niin palkansaajien kuin työnantajien eduksi.
Työttömyyskassojen keskuskassa perustettiin vuonna 1960, nykyään Työttömyysvakuutusrahasto
Eroraharahasto perustettiin vuonna 1969, nykyään Koulutusrahasto
Työturvallisuuskeskus perustettiin vuonna 1970
Työsuojelurahasto perustettiin vuonna 1979
Tiivistelmä
Eino Ketola: Kasvu yhteistoimintaan -historiateoksen tiivistelmä (pdf) (17 KB)
Kansikuva
Kasvu yhteistoimintaan -kansikuva ladattavissa: Kasvu yhteistoimintaan, jpg (jpg) (1.2 MB)
Yhteystiedot
- Dosentti Eino Ketola, eino.ketola(at)gmail.com, 050 550 2808
- Työttömyysvakuutusrahasto, Koulutusrahasto, toimitusjohtaja Heikki Pohja, 09 6803 7343
- Työturvallisuuskeskus, toimitusjohtaja Jorma Löhman, 0400 500 820
- Työsuojelurahasto, toimitusjohtaja Kenneth Johansson, 09 6803 3311
Viestintä
- tiedottaja Hanna Halla, Työttömyysvakuutusrahasto, Koulutusrahasto, www.tvr.fi, www.koulutusrahasto.fi, 09 6803 7387
- asiantuntija (viestintä) Eija Åback, Työturvallisuuskeskus, www.ttk.fi, 040 537 1822
- viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä, Työsuojelurahasto, www.tsr.fi, 040 548 8852
Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoimat neljä organisaatiota
Työttömyysvakuutusrahasto
Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Rahaston varat kerätään työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Rahasto ohjaa, valvoo ja kehittää maksujen perinnän toimeenpanoa. Rahasto perii suurtyönantajilta omavastuumaksua ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisesta.
Koulutusrahasto
Koulutusrahaston tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Sen toimintaa rahoittaa Työttömyysvakuutusrahasto. Rahaston etuuksia ovat palkansaajille ja yrittäjille maksettava aikuiskoulutustuki sekä ammatillisen näyttötutkinnon suorittaneille maksettava ammattitutkintostipendi.
Työturvallisuuskeskus, TTK
Työturvallisuuskeskuksen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta sekä esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä. Työturvallisuuskeskus tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluja, tiedotusta ja aineistoja työyhteisöille sekä ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä. Päärahoitus toimintaan tulee työnantajien maksamista tapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta.
Työsuojelurahasto
Työsuojelurahaston tavoitteena on rahoittaa sellaista tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Rahasto rahoittaa lain mukaan Työturvallisuuskeskusta. Varansa rahasto saa työnantajien maksamasta lakisääteisestä tapaturmavakuutusmaksusta.
