Työyhteisön ilmapiiri

Hyvä työkulttuuri luo pohjan hyvälle työilmapiirille. Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia; millainen on työpaikan työmoraali, mitkä säännöt ja ehdot säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan asiakkaita ja muita sidosryhmiä.

Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Jos työyhteisö voi sisäisesti huonosti, se ei pysty ulkoiseenkaan tehokkuuteen, koska sisäiset kitkatekijät kuluttavat voimavaroja sekä vähentävät työmotivaatiota ja -hyvinvointia.

Huono työilmapiiri ja työkulttuuri merkitsevät usein sitä, että työpaikan johtamisessa on puutteita ja että sisäiset toimintatavat ovat kehittymättömiä. Myös työyhteisöön kohdistuvat ulkoiset uhkat ja epävarmuus työn jatkuvuudesta vaikuttavat kielteisesti työilmapiiriin.

Myönteinen ilmapiiri:

• varmuus tulevaisuudesta
• yhteiset tavoitteet
• työtehtävien ja vastuualueiden selvyys
• kunnossa olevat pelisäännöt ja toimintatavat
• oppiva ja kehittyvä työyhteisö
• henkilöstön aktiivisuutta ja kasvua korostava yhteisö
• käyttöön otetut henkilöstön kyvyt, taidot ja luovuus
• sujuva yhteistyö
• aikaa sosiaaliselle kanssakäymiselle
• usko ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin

Kielteinen ilmapiiri:

• tieto ei kulje – paljon huhuja
• työyhteisö klikkiytynyt
• ”ei kuulu meille” -asenne yleinen
• sääntöjä noudatetaan jäykästi, sisäiset pelisäännöt epäselvät
• syyttelyä, avoimia riitoja, yleistä valitusta
• paljon poissaoloja, henkilöstön vaihtuvuus suuri
• kielteisyyttä, toivottomuutta (”ei kannata…”)
• puhutaan paljon, ymmärtäminen vaikeaa
• johtajuus hämärtynyt

Kehittämistyössä voidaan käyttää apuna työilmapiirin ja työyhteisön sisäisen toimivuuden kartoituksia. Kartoitus on mahdollista tehdä eri menetelmillä. Näitä ovat yksilöiden ja ryhmien haastattelut, kyselymenetelmä sekä havainnointi. Kartoituksen toteuttamiseksi voi turvautua omiin työterveyshuollon asiantuntijoihin tai tilata työ ulkopuoliselta tutkijalta tai tutkimuslaitokselta.

Kartoituksen suunnittelu ja valmistelu tulee tehdä yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa ja tulokset pitää käsitellä yhdessä. Tulosten pohjalta tehdään tarvittavat toimet. Kun kehittämistoimia toteutetaan, tuloksia pitää seurata ja arvioida ennen kuin tehdään uusia kartoituksia.